SIIPISURFFAUKSEN EDUT
Hydrofoiliin ja käsisiipeen perustuvalla siipisurffauksella on joitakin merkittäviä etuja verrattaessa muihin surffilajeihin – etenkin Suomessa. Alla on kerättynä huomioita aloittelijoille mutta myös jo kokeneille purjelautailijoille sekä leija- ja aaltosurffareille, jotka saattavat olla kiinostuneita siipisurffauksesta.
Kaikki surffausmuodot ovat mukaansatempaavia ja antoisia eikä tässä ole tarkoitus uskotella siipisurffauksen olevan kaikilta osin ylivertainen valinta, vaan jakaa niitä ahaa elämyksiä, joita ensimmäisille Suomalaisille siipisurffareille on kertynyt.
Siipisurffauksen negatiivisista ja haastavista aiheista voit lukea täältä:
Fyysisesti kevyttä
Usein rannalla siipisurffarilta kysytään, että eikö laji ole hyvin raskas, koska siipeä pidetään käsillä ilmassa. Niin yllättävää kuin se onkin, siipisurffaus ei vaadi kummempaa kuntoa. Siipeä ei tarvitse erityisesti kannatella, koska se muotonsa takia lentää tuulessa ja sitä enemmänkin ohjaillaan käsillä. Siipeä ei myöskään normaaliajossa pidetä kovin korkealla vaan käsien asento vastaa pitkälti purjelaudasta tuttua asentoa.
Siiven aiheuttaman vetovoiman välittäminen vartalon läpi surffilautaan ja hydrofoiliin vaatii vain vähän voimaa, koska foilin vastus vedessä on pieni. Surffaaja on ikään kuin kuulalaakereilla ja pienikin vetävä voima vie helposti ja vaivatta eteenpäin. Tosin heti perään on hyvä mainita, että aloitteluvaihe jossa aikaa vietetään pääosin kaatuillen ja vedessä uiden voi olla hyvinkin raskasta.
Kokeneet siipisurffarit voivat lennellä keskinkertaisella kunnolla päivässä viisikin tuntia (40-80 km) – yleensä rannalla käymisen syy on nälkä tai jano.
Siipisurffausvälineet ovat myös suhteellisen kevyet. Kantaminen rannalta veteen yhtenä pakettina onnistuu miehiltä, naisilta, vanhemmilta harrastajilta ja nuorisolta. Siipi painaa 2-3 kg ja lauta + foili noin 5 – 10 kg. Aloittelijalaudat ovat pari kiloa painavampia. Leijasurffausvälineet ovat keveydessä omaa luokkaansa mutta purjelautailuun verrattuna ero on huomattava.
Vapauden tunne
Purjelauta- tai kite-taustasta tulevat siipisurffaajat ovat kertoneet olevansa huomattavan vapautuneita surffatessaan siivellä. Purjelaudassa purje on aina kiinni laudassa. Purjelaudan käsittely rikeineen on kokonaisuus ja käsittely vaatii jonkin verran voimaa. Leijasurffaajan taasen tulee pitää leijassa aina hieman vetoa tai leija putoaa alas ja narut voivat mennä sotkuun.
Siipisurffauksessa siiven voi halutessaan ottaa yhteen käteen neutraaliin tilaan ja laskea aaltoa aaltosurffaajan kaltaisesti laudalla tasapainoillen. Siiven asento on myös kohtuullisen vapaasti valittavissa eri tilanteissa ja vaikka siivestä ottaa hetkellisesti vedon pois, voi matkaa jatkaa vielä foililla liukuen tai jaloilla pumpaten. Nämä yhdistettynä helppoon jiippiin, erinomaisiin vastatuulen nousukulmiin sekä lajin keveyteen, on siipisurffaajan helppo lennellä vapautuneesti.
Pienehkö järvi riittää
Siipisurffaus ei tarvitse laajaa vesialuetta vaan pienelläkin järvellä tai joella voi nauttia täysipainoisesti surffauksesta. Oleellista on, että tuuli osuu tälle alueelle. Noin 50-100 metriä vapaata tilaa riittää jo surffamiseen. Tämä on mahdollista, koska ilmaan noustuaan lauta kiihtyy erittäin nopeasti ja tiukat käännökset ovat keskivertoharrastajalle helppoja. Lisäksi foililla kulkeva lauta nousee helposti vastatuuleen, jolloin jiipeissä myötätuuleen valuttu matka saadaan nopeasti kurottua takaisin.
Moni ranta sopiva
Kaikissa tuulilajeissa on toivottavaa, että tuuli osuu suorituspaikkaan. Laudan päällä polvillaan tai maaten pystyy kohtuullisella vaivalla melomaan joitakin kymmeniä metrejä, mikäli tuulirajaan on rannasta hieman matkaa.
Siipisurffaus on mahdollista, kun vettä on vyötäröön saakka. Vaivattominta on, jos ranta syvenee nopeasti. Foili kulkee syvimmillään noin metrin syvyydessä.
Siiven täyttäminen pumppaamalla ja foilin kiinnittäminen lautaan onnistuu melkein missä tahansa. Muutaman metrin kokoinen alue nurmikkoa tai rantahiekkaa on mieluisin. Välineet on kuljetettavissa ja viritettävissä toimintakuntoon myös esimerkiksi purjeveneessä.
Siipisurffaus saattaakin olla hyvä kesäharrastus leijasurffaajalle, joka asuu alueella, jossa leijan narujen oikomiseen sopivia laajoja puuttomia hiekkarantoja ei ole.
Aaltosurffaajalle oma hissi
Siipisurffauksen ja foilauksen toimivuudesta kertoo osaltaan se, että jopa maissa joissa syntyy suurta selkeää aaltolinjaa ovat aalto- eli pronesurffarit omaksumassa myös siipisurffausta. Pronesurffaus onnistuu pelkällä foililaudalla ilman siipeä, mutta aaltolinjan päälle ylätuuleen takaisin pääseminen on työlästä. Teoriassa jaloilla pumppaamalla voi foililaudalla palata taaempaan aaltoon mutta tämä vaatii äärimmäisen hyvää kuntoa ja taitoa. Useimmilla surffareilla palaaminen pitäisi tehdä uimalla. Helpompaa on ajaa siivellä ylemmäksi kuin hissillä ja lasketella sitten siipi neutraalina aaltojen mukana alatuuleen.
Laaja tuulialue
Yksi siipisuffauksen merkittäviä etuja on siiven laaja tuulialue. Yhdellä siipikoolla pystyy surffaamaan hyvin vaihtelevissa tuuliolosuhteissa. Esimerkiksi 5m2 siivellä 75 kg henkilö pystyy surffaamaan noin 6-14 m/s tuulessa.
Foili itsessään mahdollistaa surffauksen aloittamisen jo kevyessä 4-5 ms tuulessa – leijasurffauksessa foililla ehkä jo 3 ms tuulessa. Tämän takia wingsurfing termin ohella käytetään wingfoiling termiä, koska foilin merkitys lajissa on keskeinen.
Käytännössä kovassa yli 12 m/s tuulessa mukavampaa on käyttää jo pienempää siipeä mutta vesiltä ei tarvitse tulla pois vaikka tuuli välillä nousee hyvinkin kovaksi. Siiven voi puuskassa kääntää nopeasti neutraaliksi ja päästää tuulta läpi. Siiven kanssa voi surffailla kovassakin tuulessa turvallisin ja rauhallisin mielin. Toisaalta reikäisessä heikossa tuulessa lauta jatkaa vaivatta kulkuaan foilin varassa tuulettomien aukkojen läpi.
Suomen tuulioloissa rannalla kuulee purjelautailijan harvoin sanovan, että purje oli juuri sopivan kokoinen. Leijasurffauksessa liian suuri leija olosuhteisiin nähden voi kokemattoman käsissä johtaa vaaratilanteisiin.
Välineiden kuljetus helppoa
Aktiivipurjelautailijat suosivat paketti- ja matkailuautoja mutta siipisurffauksessa moneen keliin sopivat välineet mahtuvat hyvin henkilöautoon.
Etelän lomakohteeseen lähtiessä ei tarvitse jättää välineiden saatavuutta paikallisten vuokraamojen varaan vaan lentomatkustaminen on melko vaivatonta ja edullista omien välineiden kanssa. Ilmatäytteinen sup-tyyppinen lauta mahtuu tyhjänä pieneen tilaan kuten ilmatäytteiset siivet. Siiven laajan tuulialueen takia ei välttämättä tarvita kuin 1-2 siipeä mukaan. Foili on purettavissa osiin. Laudan pituus pumpattuna (tai kova lauta) 1.3-1.8 m.
Nopea ja helppo rigaus
Siiven käyttökuntoon laittaminen on nopeaa ja yksinkertaista. Siipi pumpataan valmistajan ilmoittamaan paineeseen painemittarista varmistaen parissa minuutissa. Minkäänlaista hienosäätöä tai virittelyä ei ole tarpeen eikä mahdollista tehdä. Tämä poikkeaa merkittävästi purjelautailusta, jossa keliin sopivaa trimmiä haetaan erilaisilla down- ja outhaul asetuksilla, puomin korkeudella, trapanarujen sekä maston jalan paikalla. Siiven pumppaaminen on hyvin vastaavaa leijan pumppaamisen kanssa mutta narujen asetteluvaihe jää väliin.
Säilytystavasta ja kulkupelistä riippuen foilin kasaamiseen voi mennä aikaa noin 0-10 min. Jos käytössä on pakettiauto tai peräkärry purjelautailijoiden tapaan, mahtuu wingsurf-lauta foileineen kaikkineen yhdenä kappaleena kyytiin ja eniten aikaa meneekin silloin märkäpuvun pukemiseen. Henkilöautoon foili mahtuu yleensä kokonaisena niin että se ainoastaan irroitetaan laudasta. Mikäli foili puretaan mahdollisimman pieniin osiin (fuse, stabi, etusiipi, masto erikseen), ruuvailtavaa piisaa melko paljon.
Jyrkät kryssikulmat
Erittäin hyvä tuuleennousukyky on foilille tyypillinen ominaisuus. Tämä lisää osaltaan vapauden tunnetta, koska alatuuleen ajautumista ei tarvitse jännittää. Käytännössä foililla varustetulla laudalla pystyy tuulivarmana päivänä matkailemaan vesistössä melko vapaasti. Hyvä tuuleen nousukyky helpottaa myös jiippien harjoittelua, koska alatuulesta päästään nousemaan nopeasti takaisin vastatuuleen ja alkuperäiselle ajolinjalle.
Harrastuksen voi aloittaa talvella
Siiven käsittelyn harojittelu on turvallista ja suositeltavaa aloittaa talvella. Jäällä vähälumisissa kohdissa laskettelusuksilla ajelu on yksinkertaista ja huomion voi keskittää siiven käsittelyyn. Jos osaa laskea lumilaudalla kumpi tahansa jalka edessä, onnistuu myös lumilaudalla harjoittelu helposti. Luistimilla ja snowscate:lla harjoittelu on myös mahdollista.
Kovassa tuulessa pääsee talvellakin extremeurheilun makuun. Itseasiassa kovimmat nopeudet ajetaankin siivellä juuri talvella. Kesällä foililla ajettaessa maksiminopeudet ovat noin 40-50 km/h kun taas talvimyrskypäivinä saavutetaan maantienopeuksia.
Surffausta jäiden tuloon saakka
Nykyaikaiset märkä- ja kuivapuvut toimivat hyvin. Vesillä voi surffailla niin kauan kuin jäätilanne sen sallii.
Purjelautailun yleinen haaste syksyisin on sormien paleltuminen. Purjelautailussa puomista kiinnipitäminen on melko raskasta ja umpinasilla neopreenisormikkailla osalle mahdotonta. Kämmenestä avoimena olevilla kintailla pärjää vielä hieman alle 10 asteen lämpötiloissa mutta pian tämän jälkeen olosuhteet muuttuvat liian kylmiksi.
Siipisurffauksessa siivestä pidetään kiinni kevyesti ja siiven kahvat ovat ohuita verrattaessa purjelaudan puomiin. Siivestä kiinni pitäminen hyvällä kitkapinnalla varustetuilla neopreenisillä sormikkailla ja kintailla on mahdollista ja harrastusta voi jatkaa vesillä niin kauan kuin vedet ovat vapaina jäistä. Toki tuntuma on paljaalla kädellä mukavampi, mutta sormikkaiden tai kintaiden käyttö ei ole varsinkaan pienen totuttelun jälkeen mahdotonta.
Kannattaa kuitenkin huomata, että kaikki neopreenisormikkaat ja -kintaat eivät ole sopivia. Kämmenen kitkapinnan tulisi olla tahmea ja kumimainen mutta monissa sormikkaissa ja kintaissa kunnon tahmeaa kitkapintaa ei myyntipuheista huolimatta ole.
Välineet kohtuuhintaisia
Toimivat aloittelijavälineet saa uutena halvimmillaan 1000 €:lla poislukien märkäpuvun. Siiven laajan tuulialueen ansiosta ei ole välttämätöntä hankkia useita siipiä ja harrastuksen voi pitää kohtuuhintaisena. Käytännössä aloittelijan välineet erottuvat aktiiviharrastajan välineistä laudan ja foilin osalta lähinnä suuremman kokonsa puolesta. Sama käsisiipi käy niin aloittelijalle kuin pidemmällekin ehtineelle.
Tällä hetkellä kilpailuissa käytettävät välineet ovat tavanomaisia harrastajavälineitä mutta mahdollista on, että kilpakäyttöön tarkoitetut välineet alkavat jossakin vaiheessa eriytyä harrastajavälineistä.
Helppo jiippi
Ajosuunnan vaihtaminen lienee helpointa oppia leijasurffauksessa twintip-laudalla. Purjelaudalla kevyessä kelissä tehtävä käännös on myös kohtuullisen helppo oppia, mutta jiipin oppiminen purjelaudalla kovemmassa plaanaavassa kelissä voi kestää Suomen olosuhteissa vuosia.
Siipisurffauksessa jiippi ei ole aluksi itsestään selvyys mutta sen oppii yleensä yhdessä kesässä, jos suoraan lentäminen jo onnistuu. Kun jiippi on opittu, se on helppo toistaa vaihtelevissa olosuhteissa hyvällä todennäköisyydellä. Kokenut siipisurffaaja pystyy tekemään kymmeniä jiippejä kaatumatta ja siten ilmassa voi lennellä rauhassa hyvinkin pitkään ja vaivatta.
VUOKRAUS
Oletko aloittelija tai pohtimassa seuraavia välinehankintoja?
Aloittelija tarvitsee alkuun suuren laudan ja foilin. Jos osaat foilata jo purjelaudalla tai sinulla on kokemusta muista surffilajeista, saatat tarvita isompia välineitä vain muutamia kertoja. Vuokraaminen voi olla hyvä vaihtoehto.
Surffaus / foilaus on vauhdikkaampaa pienillä foileilla ja laudoilla. Pohditko kuinka pienellä etusiivellä pystyt lentämään tai millä tavalla erilaiset stabit vaikuttavat foilin käyttäytymiseen. Meiltä löytyy myös esimerkiksi alle 1000cm2 ha-etusiipiä.
