KÄSISIIPI, WING
Erilaisten kovarunkoisten käsisiipien ja riippuliitimien historia on pitkä, mutta siipisurffauksen nykyisessä muodossaan mahdollistavat ilmatäytteiset 2020-luvun alussa yleistyneet kevyet (1-3kg) siivet. Siipi rakentuu ilmatäytteisestä etu- ja keskipalkista (eng. strut) sekä näiden väliin pingotetusta kankaasta (eng. canopy). Valmistustekniikka on tuttua surffileijoista ja monet leijavalmistajat valmistavat nyt myös käsisiipiä.
Kahvat
Siiven keskipalkkiin on kiinitetty pehmeät kankaiset tai kovat muoviset kahvat. Joissakin malleissa käytetään pitkää puomia.
Kahvat jakavat mielipiteitä, mutta mikään versio ei ole osoittautunut olevan käytettävyydeltään ylitse muiden. Tuntumassa on eroja ja itselle mieluisin löytyy kokeilemalla. Jos siipi on muutoin laadukas ja toimiva, pystyy kaikilla kahvatyypeillä surffaamaan varsin hyvin. Suomen olosuhteissa kannattaa kuitenkin huomata, että kovin paksusta kahvasta tai puomista jaksaa pitää kiinni umpihanskoilla huonommin kuin ohuesta. Hanskoja tarvitaan kun ulkolämpötila painuu alle 10 asteen tai jos vesi on erityisen kylmää ja vedessä vietetään paljon aikaa.
Keskipalkin kahvojen lisäksi kaikissa siivissä on myös kahva keskellä etupalkkia. Pelkästään tästä kahvasta kiinni pidettäessä siipi on neutraalissa tilassa. Kahvaa käytetään esimerkiksi aaltoajossa, kun eteenpäin vievä voima syntyy aallosta eikä tuulta tarvita. Etupalkissa voi olla myös usesampia apukahvoja ja lisäksi keskipalkin ja etupalkin tyvessä voi sijaita diagonaalikahvat. Erilaiset apukahvat voivat olla jossakin tilanteessa hyödyksi, mutta toisaalta kaikista ylimääräisistä rakenteista tulee lisää ei toivuttua painoa.
Siiven koko
Yksi siipisuffauksen merkittäviä etuja on siiven laaja tuulialue. Yhdellä siipikoolla pystyy surffaamaan hyvin vaihtelevissa tuuliolosuhteissa. Esimerkiksi 5m2 siivellä 75 kg henkilö pystyy surffaamaan noin 6-14 m/s tuulessa. Käytännössä kovassa yli 12 m/s tuulessa mukavampaa on käyttää jo pienempää siipeä mutta vesiltä ei tarvitse tulla pois vaikka tuuli välillä nousee hyvinkin kovaksi. Siiven voi puuskassa kääntää nopeasti neutraaliksi ja päästää tuulta läpi. Toisaalta reikäisessä heikossa tuulessa lauta jatkaa vaivatta kulkuaan foilin varassa tuulettomien aukkojen läpi.
Aloittelijan kannattaa hankkia aluksi yleensä yksi keskikokoinen siipi: 55kg / 4m2; 65-75kg / 5m2; 75-85kg / 5.5m2; 90kg+ / 6m2. Koot ovat suuntaa-antavia ja valmistajan kokotaulukkoa on hyvä noudattaa.
Liian pienellä siivellä aloittelijan, joka ei vielä osaa pumppaustekniikkaa, on vaikea päästä kohtuullisessa tuulessa ilmaan. Liian suurella siivellä taas siiven kärki ottaa helposti veteen kiinni ja aloittelija kaatuu.
Taitojen ja innostuksen kasvaessa halutaan usein maksimoida kelipäivien määrä ja siten aktiiviharrastajilla on yleensä 2-3 siipeä: esim. 75 kg / 3,5m2 ; 5m2 ; 6,5m2. Näillä kokenut surffari selviää kevyistä 4-5 m/s keleistä aina yli 15 m/s myrskytuuliin asti.
Siiven koon valintaan vaikuttaa myös foilin koon pieneneminen. Pienet foilit tarvitsevat nousukiidossa enemmän alkuvauhtia, jotta foili alkaa kantamaan. Tämän takia saatetaan käyttää hieman isompaa siipeä, jotta tehoa on riittävästi. Pieni foili kulkee myös lujempaa ja puuskat tuntuvat isossakin siivessä vähemmän, kun foili on nopea ja herkästi kiihtyvä.
Siipityypit
Toistaiseksi siiven valinta on helppoa, koska erilaisia malleja ei ole erityisen paljoa.
Yleismalli käy mainiosti alkeiden opettelemiseen ja toisaalta samoilla yleismalleilla ammattilaiset ovat voittaneet mestaruuksia. Race- ja freestylekäyttöön on kyllä suunniteltu erikoismateriaaleista valmistettuja kevyempiä ja jäykempiä malleja, mutta toistaiseksi niillä ei kuitenkaan ole saavutettu erityistä menestystä kilpailuissa. Moni valmistaja panostaakin edelleen vain yhteen tai kahteen tavanomaisista materiaaleista valmistettuun yleismalliin, joita vuosittain parantelevat.
Light wind eli kevyen kelin (4-8 m/s) siivet ovat yleismallien ohella hyvin käyttökelpoisia Suomen olosuhteissa. Light wind mallit ovat yleensä 6-8m2 kokoisia suuria siipiä. Suurissa siivissä yleinen ongelma on, että siiven kärkiväli kasvaa ja kärki haukkaa helposti vettä ja surffari kaatuu. Light wind siipien muotoilussa siiven kärkiväliä on pyritty kaventamaan ja lisäämään pituutta siiven perään. Näin saadaan säilytettyä suuri pinta-ala, mutta siiven kärjet eivät kuitenkaan viistä liian läheltä veden pintaa. Light wind siivissä voi myös olla erilaisia latta- ja apurunkorakennelmia, jotka lisäävät suuren siiven jäykkyyttä.
Aaltoajo eli down wind on keskeinen siipisurffauksen muoto tuulisissa maissa, joissa säännöllisesti muodostuu 1-3m korkeata aaltoa. Suomessakin päästään nauttimaan vastaavista olosuhteista muutamia kertoja kesässä.
Joitakin aaltoajoon optimoituja siipiä on markkinoilla. Ensisijainen suunnitelutavoite on siiven rauhallinen käyttäytyminen neutraalissa asennossa – siipeä pidetään kiinni etulenkistä yhdellä kädellä. Siivessä ei tarvita vetoa, koska surffari ratsastaa foililla aallon mukana. Toiseksi painotetaan sellaisia ominaisuuksia, jotka auttavat surffaria nousemaan vastatuuleen nopeasti ja mahdollisimman jyrkässä kulmassa.
Freestyleen kuuluu olennaisena osana hypyt ja pyörähdykset. Näissä siivissä on pyritty panostamaan jäykkyyteen ja kantavuuteen ilmassa, kestävyyteen ja siiven helppoon käsiteltävyyteen.
Ikkunat
Siiven ikkunoiden tarpeellisuus, sijainti ja materiaalit herättävät jonkin verran pohdintaa niin valmistajien kuin käyttäjienkin keskuudessa. Esteetön näkyvyys on turvallisuuden kannalta hyväksi, mutta ikkunoiden olemassa olo tuo hieman lisäpainoa ja joitakin suunnittelu- ja kestävyyshaasteita.
Jos siipeä aikoo käyttää Suomessa talviolosuhteissa pakkasessa, tulee ikkunamateriaalin kestävyys varmistaa valmistajalta. Kaikki ikkunamateriaalit eivät kestä taittamista pakkasessa vaan ne murtuvat. Muilta osin siivet yleensä kestävät pakkasta siinä missä ilmatäytteiset talvikäyttöön soveltuvat leijatkin.
Ikkunan sopiva sijoitus siipeen on haastavaa, koska siipeä pidetään eri tilanteissa hieman eri asennoissa ja siiven etu- ja keskipalkki ovat usein kuitenkin tiellä. Osa surffareista pitääkin ikkunoita tarpeettomana, koska siiven alta kurkistaminen on hyvin helppoa. Tilanteissa joissa useita surffareita on lähietäisyydellä (esim. race), ikkunat ovat varmasti perusteltuja ja lisäävät turvallisuutta. Tulevaisuudessa tullaan varmasti näkemään myös siipiä, joissa koko canopy-kangas on läpinäkyvä.
Bladder
Siiven keveyden mahdollistaa sen ilmatiivis sisäkumi eli eng. bladder. Bladderia voi verrata polkupyörän renkaan sisäkumiin, joskaan sitä ei ole valmistettu kumista vaan se pikemminkin muistuttaa suurta muovipussia. Materiaali on hyvin ohutta ja tästä syystä siipeä tulee käsitellä huolellisesti etenkin rannalla. Maassa oleva terävä esine esim. tikku voi tehdä pienen reiän bladderiin ja hidas vuoto voi paljastua vasta vesillä. Hyvä tapa onkin pumpata siipi hyvissä ajoin ja sulkea keski- ja etupalkin väliletkun puristusventtiili. Avaa puristusventtiili ennen vesille lähtöä. Jos kuulet pihahduksen, toinen bladdereista vuotaa tai venttilissä on vikaa. Vesille ei kannata lähteä vuotavalla siivellä – uintimatkasta rantaan voi tulla pitkä ja raskas.
Bladderin paikkaaminen vastaa vaikeustasoltaan polkupyörän renkaan paikkaamista. Haastavinta on löytää suuresta ”muovipussista” pieni reikä. Kun reikä löytyy, se paikataan pienellä tarralla.
Paine ja venttiilit
Siiven jäykkyys riippuu käytetystä ilmanpaineesta ja siiven materiaalista. Käytännössä siipeen pyritään pumppaamaan mahdollisimman suuri paine mutta niin, että siiven materiaalit sen vielä repeämättä kestävät.
Nykyaikaisten siipien suosituspaineet ovat valmistajasta riippuen n. 6-9 psi:tä. Kalliissa erikoismateriaaleista valmistetuissa siivissä paine voi olla jopa kaksinkertainen. Liian pehmeä siipi taipuu tuulen myötäiseksi ja vetoa ei synny. Tavanomainen siipi on käytettävyyden kannalta suositeltavaa pumpata hyvin lähelle valmistajan ilmoittamaa maksimi painetta. Siiven valmistajalta saa sopivan painemittarillisen pumpun. Pumpuista lisää voit lukea täältä:
PUMPUT
Siiven venttiileissä ei ole erityistä standardia eli toisen valmistajan pumppu ei välttämättä käy toisen valmistajan venttiiliin. Osassa pumpuista on kuitenkin mukana adaptereita erilaisiin venttiileihin.
Ensimmäisissä siivissä venttiilejä oli tavallisesti yksi. Etupalkki ja keskipalkki ovat kaksi erillistä ilmasäiliötä, jotka on yhdistetty yhdellä tai kahdella pienellä kumiletkulla toisiinsa. Siipeä tyhjennettäessä keskipalkin tyhjentäminen ohuen väliletkun kautta on hidasta ja siksi uudempiin siipiin on yleensä lisätty erillinen tyhjennysventtili keskipalkkiin.
LAUTA FOILI TARVIKKEET
VUOKRAUS
Oletko aloittelija tai pohtimassa seuraavia välinehankintoja?
Aloittelija tarvitsee alkuun suuren laudan ja foilin. Jos osaat foilata jo purjelaudalla tai sinulla on kokemusta muista surffilajeista, saatat tarvita isompia välineitä vain muutamia kertoja. Vuokraaminen voi olla hyvä vaihtoehto.
Surffaus / foilaus on vauhdikkaampaa pienillä foileilla ja laudoilla. Pohditko kuinka pienellä etusiivellä pystyt lentämään tai millä tavalla erilaiset stabit vaikuttavat foilin käyttäytymiseen. Meiltä löytyy myös esimerkiksi alle 1000cm2 ha-etusiipiä.
